8.D töyhtöhyypän luontokoulussa

Tapasimme Väinölän pihalla ja kävimme hakemassa palmian vaatimattomat eväät sen jälkeen suuntasimme 56 bussipysäkkiä ja siitä Gardeniaan.  Gardeniassa vastassa oli luontokouluopettaja, Katja. Opettelimme tunnistamaan lintuja äänen ja ulkonäön perusteella luontokoululuokassa. Haimme kiikarit ja tarvittavat muut välineet ja sen jälkeen lähdimme avaraan luontoon lintuja bongailemaan …

Eläimellistä menoa Porkkalanniemellä

Koulun retkeilykerho suuntasi perjantaina Porkkalanniemelle.Terrorisoimme joukkoliikennettä noin 40 ihmisen voimin ja yhtä monen rinkan kanssa. Helpotukseksi poistuimme bussista jo Pasilassa, josta vaihdoimme junaan Kirkkonummelle asti. Siitä vaihdoimme porkkalan bussiin ja saimme kestää ajoa mutkaisella ja epätasaisella tiellä 30°c:een  kyydissä 30 minuuttia.Porkkalan kallionkoloista valittiin sopivia telttapaikkoja, erilaiset grilliherkut katosivat nälkäisiin suihin. Illan iloksi riehuttiin Matiaksen johdolla.Sää oli loistava, vaikka ensimmäisenä yönä satoikin hieman. Asia ei vaikuttanut haittaavan ainkaan opettajia, jotka olivat jo ennen kukonlaulua uimassa. Retkiruokaa oli itse pyydetyistä hauesta opettajien suklaabanaaneihin. Lauantaina etsittiin hämäräperäisesti sijoitettuja rasteja ja kiipeilykalliolla pääsi koittamaan ketteryyttään ja korkean paikan sietoaan. Reissun aikana päästiin myös kokeilemaan aidan ylittämistä ja yksityisalueen läpi kävelemistä ja valtavan 20 cm pituisen kyykäärmeen kiertämistä. Punkkien irroittelusta tuli arkipäivää. Onneksi jädet ja munkit paikallisessa virvoittivat nääntyneet kulkijat.

Retkeilykerho talviretkellä Porkkalassa

Tämänvuotinen talviretkemme 2.-4.3. sujui mainiosti varsin upeassa säässä. Kohteenamme piti alunperin olla Stora Svartön saari, mutta se jouduttiin lopulta vaihtamaan Porkkalanniemen eteläisimpään kärkeen heikon jäätilanteen vuoksi. Uusi leiripaikka oli kuitenkin loistava; saimme seurata jäiden lähtöä rannan tuntumassa, pääsimme pulkkamäkeen ja näimme vilaukselta merikotkankin.

Taas kerran majoitteissa näkyi monipuolisuus: perustelttojen lisäksi muutama oppilas yöpyi riippumatoissaan, Käpylän Kuksilla oli mukanaan kamiinallinen puolijoukkueteltta, yksi nukkui laavussa...Ensi kertaa talviretkellä olleilla oli varmasti riittävästi ihmeteltävää ja opittavaa ja kuten etukäteen ennusteltiin, että "suurin extreme on pysyä kuivana", se myös tapahtui. Osa oppilaista onnistui kastelemaan ainoat jalkineensa, mutta niitä sitten kuivateltiin nuotion lämmössä ja hiukan lainailtiin toisten kamppeitakin. Kaikki viihtyivät ja tunnelma oli koko ajan mukava. Taidamme ensi kerrallakin raahata mukanamme perinteisen Muurikan; muurinpohjalettu vadelmahillolla ja kermavaahdolla kruunaa retken kuin retken.

Retkeilykerho syysretkellä Nuuksiossa

Tämän syksyn toinen retkeilykerhon retki suuntautui Nuuksion Haukkalammelle 7.-9.10.2011. Mukanamme oli myös kymmenkunta virolaista luontokoululaista opettajansa kera sekä Käpylän Kuksat.

Perjantai-iltana telttoja pystyttäessämme sää vaikutti hetken kurjalta: rakeita ja vettä satoi, mutta tunnelmaa se ei häirinnyt hitustakaan. Porukka kerääntyi grillikatokseen illallista valmistamaan ja samassa joka puolella kuului iloista puheensorinaa suomeksi ja englanniksi - pikkutunneille asti. Lauantain pidempi ruskapatikkaretkemme loisteliaassa syyssäässä venyi yli 20 kilometrin mittaiseksi, mutta mikäpä siinä, kun perillä sai palkaksi mm. juuri kerättyjä suppilovahveroita ja mustatorvisieniä. Vieraamme pitivät hienon esityksen englanniksi nuotion äärellä ja illan kruunasivat perinteiset Baskervillen koira-, toffee- ja kotiinkantoleikit, joista myös virolaiset nuoret pitivät paljon. Samalla ihailimme Draconidien tähdenlentoparven purkausta. Paljon siis näimme ja koimme, ja hauskaa oli - niin kuin aina. Tervetuloa ensi maaliskuussa talviretkelle!